Eväsretki

Ulkona oli ihana ilma ja halusin pihahommiin. Kumpikaan poika ei suostunut pukemaan, eikä sen paremmin välipalakutsuunkaan vastattu. Onneksi keksin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Pakkasin kummankin reppuun mehua, leipiä, rusinoita, banaanit ja tikkarit. Kun huusin poikia lähetemään eväsretkelle molemmat juoksivat kilvan pukemaan. Ei muuta kuin reput selkään ja kotipihaan kuusen alle retkelle. Eväissä ja tikkareissa aikaa kului niin paljon, että ehdin haravoimaan ihan riittävästi. Tätä retkipaikkaa käytetään varmasti vielä  (kunhan lumet taas uudestaan sulavat). Kurjemmalla ilmalla voidaan retkeillä sisälläkin.

Kukkien hoitoa

On se aika vuodesta, kun reippaimmat vaihtavat mullat huonekasveihin. Minä en tänäkään vuonna kuulu tähän joukkoon. Sen verran pölyä kahvipensaaseen oli kuitenkin kertynyt, että se vietiin pesulle kylpyhuoneeseen. Molemmille pojille suihkepullot ja ei kun tosi toimiin. Eihän siitä kerralla puhdasta tullut, vaan pojat kävivät pesemässä pensasta useampaankin kertaan. Ja vasta toisella kerralla huomasivat, että voivat suihkia pulloilla myös toisiaan. Aika kauan viihtyivät tässä puuhassa, vielä on jukkapalmu pesemättä.

Ulkomailla

Lähdin poikien kanssa oikein ulkomaille Ruotsiin! Viking Linella oli halpa tarjous ja kohteeksi Tukholmassa valittiin Junibacken. Voin tunnustaa, että jonkin verran jännitti ennen reissua kuinka kolmistaan selvitään, mutta hienosti meni. Voi olla, että innostutaan lähetemään uudestaan.

Laivalla kävimme jopa aamupalalla. Olin ottanut mukaan leipää ja mehua, kun ajattelin, etten edes yritä, mutta ihmisiä oli syömässä niin vähän, että selvittiin. Juoksin hakemassa syötävää, ei ollut jonoja ja pojat malttoivat istua pöydässä, kun olin ihan ensimmäiseksi hakenut lautasellisen lättyjä. Ruuhkassa olisin jättänyt suosiolla väliin.

Vikingin bussilla pääsi suoraan Junibackenin luona olevalle bussipysäkille. Bussi sinne ja takaisin maksoi 8 € laivan infossa. Junibacken oli pojille juuri sopiva kohde. Paljon satukirjoista tuttuja juttuja tutkittavana. Paikka oli sellainen, ettei huolettanut, vaikkeivat pojat koko aikaa olletkaan ihan silmien alla. Junibackenin sivuilla luki, että 1,5 - 2 tuntia on sopiva aika kohteeseen. Meillä meni reilu kolme ja enemmänkin olisi saatu kulumaan.
Tässä Viirun ja Pesosen talo.

Tarkoitus oli syödä lihapullia Junibackenilla. Käytännössä meni niin, että pojat malttoivat syödä melkein puolet suklaajäätelöistään ennenkuin juoksivat takaisin Pepin taloon. Pois lähteissä otettiin sitten puiston nakkikioskilta nakkisämpylät.

Laivalla vielä pyörittiin pallomeressä.

Kuvat ovat mitä ovat, eivät pojat oikein malleina ehtineet seisoskella. Kotiin tultiin väsyneinä ja hyvin tyytyväisinä.

Terveisiä näin blogin välityksellä poikien laivakaverille!

Väsynyttä fysiikkaa: minne kylmä menee

Olimme tällä viikolla uimahallissa ja tuli kylmä. Saunassa lämmitellessä Emppa alkoi miettiä, minne kylmä oikein menee. Artza säntäili tapansa mukaan sinne tänne ja kiipeili saunan lauteilla siihen malliin, että minun oli pakko kerätä lapset ja lähteä. Lupasin Empalle, että selitän myöhemmin ja hän saa myös itse tutkia asiaa.

Myöhemmin samana päivänä kävi niin, että Emppa nukahti nojatuoliin sillä välin kun laitoin ruokaa. Kun Emppa nukahtaa iltapäivällä/alkuillasta, on vaihtoehtoja kaksi: herättää lapsi ja kuunnella väsynyttä huutoitkua puolesta tunnista tuntiin tai antaa lapsen nukkua niin kauan kuin nukuttaa ja sitten valvotaankin puoleen yöhön. Paitsi jos keksii jotakin sellaista, mistä Emppa innostuu heti. Herättelin Empan tutkimaan, minne kylmä menee ja kikka toimi.

Väsynyt (muttei huutava) Emppa sai eteensä kolme muovipurkkia. Kokeilemalla Emppa selvitti, että yhdessä purkissa oli kylmää vettä ja toisessa kuumaa. Kun vedet kaatoi kolmanteen purkkiin, sai haaleaa vettä (Empan mukaan sopivaa). Empalle selvisi, ettei kylmä mene minnekään, vaan sekoittuu ja pahin väsymyskin meni ohi. Muutaman toiston homma vaati, mutta tieteellisen kokeen tuleekin olla toistettavissa. Joskus myöhemmin tähän kokeeseen voisi ottaa mukaan lämpömittarinkin, mutta ensin Empan pitää oppia lisää numeroita.

Tölkin rutistusta jäillä

Toinenkin koe kirjasta Limupulloraketti.

Edellisenä iltana laitoimme vettä jäätymään. Veden eri olomuodot ovat Empalle tuttuja, mutta jäätyminen ja sulaminen kiinnostavat edelleen. Aamulla kippasimme jäät ja kylmää vettä uunipannulle.

Emppa laittoi vähän vettä tölkkiin ja tölkin hellalle. Sillä välin kun minä vahdin tölkin lämpenemistä, Emppa ja Artza tutkivat jääpaloja vedessä. Kun tölkissä oleva vesi alkoi kiehua (tuli höyryä eli taas yksi veden olomuoto), kippasin patakinnas kädessäni tölkin jääastiaan. Tölkki meni ihan itsestään ruttuun.

Rutistumisen aiheuttaa se, että ilmanpaine tölkin sisällä on pienempi kuin tölkin ulkopuolella. Jos astiassa olisi ollut vähemmän vettä ja enemmän jäätä, tölkki olisi rutistunut vielä enemmän. Nyt tölkki ilmaisi sisäänsä vettä ja siksi rutistuminen pysähtyi.

Siili

Eeron syksyllä kerhossa askartelema siili on meillä kaapin päällä. Timokin halusi askarrella siilin. Äiti luuli pääsevänsä helpolla ja leikkasi pahvista siilin, johon piti liimata tikkuja. Tämä ei käynyt ollenkaan.

Kunnon suolataikinasiili sen olla pitää. Tekaistiin sitten suolataikina ja eikun piikkejä tökkimään.

Valmis siili näytti tältä. Vasta parin päivän päästä keksin, että olisihan tämän voinut maalata ensin.

Nyt kaapin päällä on sitten kaksi siiliä!

Fröbelin pallot

Timo on oppinut muutaman värin. Taas kaivettiin ihanat Fröbelin pallot esiin. Käytiin ensin läpi mitä värejä laatikosta löytyi. Palloissa on pää- ja välivärit, kaksi palloa/väri.

Sitten etsittiin väripareja.

Lopuksi palloja tietysti heiteltiin joka paikkaan, mutta nämä ovat onneksi niin pehmeitä, etteivät aiheuta vahinkoa.

Pallot ovat olleet avuksi myös ruoanlaitossa. Parien toiset osapuolet viedään olohuoneen sohvalle odottamaan ja toiset ovat keittiössä. Valitaan keittiössä yksi pallo ja sitten Timo saa hakea sille parin olohuoneesta. Tulevaisuudessa parit voisi ehkä vielä piilottaa, jotta ehtisin paremmin laittaa ruokaa. Toistaiseksi mallipallo on ollut mukana hakureissulla. Vaikeammassa versiossa paria haetaan vain muistin perusteella.

Lisää kivaa puuhaa pallojen kanssa löytyy Living Montessori Now -blogista.