Tavoite: Projektin päätyttyä molemmat lapset nukkuvat lastenhuoneessa, kumpikin omassa sängyssään. Minä nukun parisängyssä aviomieheni vieressä. Molemmat lapset laitetaan kerralla nukkumaan eli kenenkään ei tarvitse odotella ja homma sujuu yhdeltä aikuiselta. Yöllä ei heräillä.
Projektin kesto: valmisteluvaihe 4 vko, käyttöönottovaihe 2 vko
Budjetti: 300 euroa (parvisänky ja patja)
Projektin toteutus: Aloitin projektin hankkimalla lastenhuoneeseen sängyn myös toiselle lapselle. Kun sänkyasiat olivat kunnossa, lapset siirtyivät nukkumaan lastenhuoneeseen. Minä nukuin tässä valmisteluvaiheessa suurimman osan öistä Artzan vieressä lastenhuoneessa. Illat olivat haastavia, sillä Emppa ramppasi vähän väliä juomassa tai muuten vaan milloin missäkin ja havahdutti joka kerran Artzan. Tilanne rauhoittui, kun Empalle annettiin juomapullo parvisängyn ylimmälle rappuselle.
Käyttöönottovaiheessa projektissa oli yövierotus ja unikoulu. Artzan piti oppia nukahtamaan itsekseen, ilman tissiä tai rattaita. Ensimmäinen ilta oli pahin. Lapsi oli selvästi väsynyt, mutta ei pystynyt rauhoittumaan nukahtaakseen. Ensin Artza pyöri levottomana sängyssä ja sitten alkoi itku ja huuto. Kamalaa, sydäntäsärkevän raastavaa huutoa kesti yli kaksi tuntia. Pari kertaa vaihdoimme mieheni kanssa vuoroa, kanniskelimme ja taputtelimme Artzaa. Lopulta lapsi sammui isänsä syliin kesken huudon. Emppa nukahti jossain vaiheessa toisen huudosta huolimatta. Ensimmäisenä yönä Artza heräsi kerran ja huuto jatkui siitä, mihin ennen nukahtamista jäi. Vartissa mieheni sai Artzan takaisin uneen. "Super-isi", kuiskasin hänelle, kun hän tuli takaisin nukkumaan. Ensimmäisen illan ja yön jälkeen Artza ei enää itkenyt nukkumaan mennessä tai yöllä. Yöheräämisiä oli kerran yössä muutaman yön ajan. Jos mieheni meni lastenhuoneeseen, Artza sai unenpäästä nopeasti taas kiinni. Minun kanssani meni pahimmillaan tuntikin. Artza teki kaikenlaista pitääkseen minut ja itsensä hereillä: kiipesi päälleni, repi tukasta, nipisteli. Mutta ei itkenyt.
Lopputulos: Illalla lelujen keräämisen, iltapalan ja mahdollisen suihkun/kylvyn jälkeen lapset menevät potalle ja samalla pestään hampaat. Sen jälkeen luetaan (lyhyt) unisatu Artzan sängyssä. Sadun jälkeen Emppa menee omaan sänkyynsä ja Artza saa äidin sylissä maitoa. Maitotankkauksen jälkeen teen Artzasta "unipaketin" eli kapaloin hänet. Pidän Artzaa kainalossa, kunnes hän nukahtaa ja avaan sitten kapalon. Empalle vielä lentosuukko huoneen ovelta. Artza ei ole enää herännyt öisin, tai jos herääminen, niin nukahtaa itse uudestaan herättämättä muita. Tänä aamuna Artza heräsi varttia yli kuusi tilaamaan aamumaitoa. Imetyksen jälkeen jatkoimme vielä uniamme. Eilen lapset nukkuivat yhtäsoittoa puolikahdeksaan. Projektin tavoite saavutettiin jo aikataulutettua aiemmin. Valmisteluvaihetta oli takana kolme viikkoa, kun siirryimme käyttöönottovaiheeseen. Käyttöönottovaiheessa ei mennyt viikkoakaan. Budjettikin alittui muutamalla kympillä. Hyvä me!
Hävytöntä ehkä sanoa, mutta olen niin onnellisen huojentunut, että tämä sama imetysrumba on ollut muillakin! Esikoisen kanssa oli juuri tuota: 7-10 heräämistä yöllä ja aina rinnalle, kun ei muuten rauhoittunut. Tunsin olevani aivan surkea äiti, lähipiirissä kun ei todellakaan ollut tällaista. Nyt 4kk kuopuksen kohdalla päätin jo odotusaikana, että imettämällä en nukuta, vaikka kuinka pinna kiristyisi tai tuntuisi mukavalta antaa lapsen nukahtaa rinnalle. Aika hyvin on sujunutkin, tämä yksilö jopa on sellainen, ettei yleensä mielellään edes ole rinnalla, jos ei ole nälkä. Mutta stressaan jonkin verran öitä, koska en aina ole ihan satavarma otanko kuopusta nälkäaikaan rinnalle (olen niin tokkurassa öisin, yllättäen) ja pelkään, että puolen vuoden päästä taas sama kaava toistuu ja kukun yöt ja päivät imettämässä.
VastaaPoistaMutta ihana kuulla, että löysitte ratkaisun pulmaan! Ja onnistuitte noinkin kunnianhimoisessa tavoitteessa, itse en edes uskalla haaveilla ajasta, jolloin lapset nukkuisivat omassa huoneessa :D Esikoinen siis edelleen haluaa nukkua meidän välissä.
Kauniita unia teidän perheelle! :)
Kiitos, Suvi, kommentista. Artza on elämänsä ensimmäisestä yöstä lähtien nukahtanut yöllä herätessään aina vain rinnalle. Ensimmäisinä öinä Artza heräsi aina hetken kuluttua siitä, kun olin irrottanut hänet rinnasta ja nostanut omaan sänkyynsä. Sen jälkeen luovutin, enkä enää irrottanut imuotetta tai siirrellyt Artzaa (yleensä en edes kunnolla herännyt). Ilmeisesti aika oli nyt kypsä omaan huoneeseen siirtymiseen, koska se meni näin helposti.
Poista"Onneksi" tuttavapiirissä on ollut useampikin tällainen yöheräilijä-tissitakiainen, niin on ollut vertaistukea.