Emppa halusi heti aamusta tehdä nuken. Vähän ihmettelin, että mistäköhän tämäkin idea tuli, mutta ei kun tuumasta toimeen. Joudun niin paljon kieltämään ja sanomaan, "ei käy", että kiva välillä toteuttaakin toiveita.
Vanha lakana valittiin materiaaliksi ja kaava luonnosteltiin yhdessä. Kun kaava oli valmis, kiinnitettiin se nuppineuloilla kankaaseen ja leikattiin kankaat. Ihan kovin usein meillä ei ommella, sillä Emppa ei tiennyt, mikä on kaava tai nuppineula. Tällä välin Artza silppusi lopun kaavapaperin ja leikkasi reiän yöpukuun.
Ompeluhommat hoituivat mintunvihreällä Singerillä, joka on mieheni isotädin peruja. Taitaa olla jo museoikäinen, mutta hyvin pelaa edelleen. Ääni on tosin sitä luokkaa, että ompelua vieressä seuranneet lapset hakivat itselleen kuulosuojaimet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti