Ihan aluksi pahoittelut pitkästä blogihiljaisuudesta. Minulla on kyllä hyvä selitys ja hän on nimeltään Iippu (isolla iillä, ei siis mitään tankoon ripustettavaa), kolmas lapseni, joka syntyi reilu kuukausi sitten. Mutta siitä lisää sitten joku toinen kerta. Nyt otsikon aiheeseen.
Vaikka olenkin vain "harrastajasuutari" eli en kasvatusalan ammattilainen, voisi kuitenkin luulla, että Minä Itse-yrittäjänä vähintään antaisin lasteni tehdä paljon itse, ehkä jopa siihen kannustaisin. Vaan hupsistakeikkaa viime viikkoina olen kuitenkin törmännyt tilanteisiin, jossa Artza ei ole saanut tehdä niin paljon itse kuin olisi osannut tai halunnut.
Ensinnäkin päiväkodin vasu-keskustelussa Artza sai kehuja siitä, kuinka monien vaatteiden pukeminen sujuu jo hienosti. Tuli minulle ihan yllätyksenä, sillä kotona Artza on pukenut ja riisunut vain pipon. Kun vaan annoin Artzan tehdä itse, hän osasikin pukea ja riisua paidan ja housut. Tähän hommaan täytyy alkaa panostaa! Uloslähto niin, ettei tarvitsisi pukea kuin itsensä ja vauvan, olisi aika paljon houkuttelevampaa.
Toinen ylläri tuli esiin näin:
Artza: Minä tahtoo manrii.
Äiti: Selvä, äiti kuorii.
Artza: Ei ei ei ei. Minä itse.
Annoin mandariinin lapselle käteen ja hän kuori, paloitteli ja söi sen. Ihan itse, vaikka kukaan ei ole kannustanut tai neuvonut. Onneksi nyt sentään annoin mahdollisuuden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti