Tänään juhlimme nuorimmaisemme, Iipun nimiäisiä. Me emme kuulu kirkkoon, joten Iippua ei kastettu, eikä vietetty ristiäisiä. Halusimme kuitenkin lapselle juhlat ja kummit.
Nimiäisiin, toisin kuin ristiäisiin ei ole mitään valmista kaavaa. Meillä kummit lukivat kummilupauksen ja julkistivat siinä samalla Iipun virallisen nimen. Kauniit kummitodistukset ja kummilupaukset tilasin Pro-Seremonioilta. Skoolasimme Iipulle ja sen jälkeen kummit painoivat sormiväreillä kummitodistusten kanteen Iipun jalanjäljen. Lopuksi vielä luin isovanhempien ja iso-isovanhempien toivotukset Iipulle. He olivat saaneet tehtäväkseen kirjoittaa ylös jonkin heidän taitonsa tai ominaisuutensa, jonka toivoisivat Iipunkin saavan.
Seremonian jälkeen nimiäiset ja ristiäiset eivät eroa tosistaan. Seurustellaan, juodaan kahvia ja syödään kakkua. Kakussakin luki päivänsankarin nimi.
Päivänsankarille jää nimiäispäivästä muistoksi oma kappaleensa kummitodistuksesta sekä nimenantotodistus, johon kaikki juhlavieraat kirjoittivat nimensä. Ja ne isovanhempien kirjoittamat toivotukset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti