maanantai 24. kesäkuuta 2013

Lapsi keinuu, kuula (ja toinen lapsi) heiluu

Olen taas vaihteeksi innostunut kahvakuulaharjoittelusta. Laji on aivan
täydellinen kotiäidille. Alle puolen tunnin treeni on jo tehokas ja
kyytiä saa koko kroppa.

Yleensä olen ajoittanut treenini lasten päiväunien aikaan, mutta
ajattelin kokeilla, onnistuisiko pihatreeni yhdessä lasten kanssa.
Artza laitettiin keinuun turvaan ja Empalle tähdennettiin, että äidin
lähelle ei saa tulla varoittamatta treenin aikana.

Artza viihtyi keinussa treenin ajan hyvin, kunhan sai välillä vauhtia.
Emppa säntäili tapansa mukaan sinne tänne, antoi Artzalle vauhtia,
nosti omaa kahvakuulaansa (kivi ämpärissä) ja leikki omiaan. Aika hyvin
Emppa muisti pysyä loitolla, mutta tarkkana sain olla, että missä lapsi
liikkuu. Oma keskittyminen treeniin ei siis ollut parasta mahdollista,
mutta parempi tällainen löysempikin harjoitus kuin ei mitään. Ja
toisaalta pidän tärkeänä sitä, että lapset näkevät vanhempiensa
liikkuvan. Esimerkin voima on suuri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti