tiistai 1. lokakuuta 2013

Mistä on hyvät juhlat tehty?

Olimme sunnuntaina juhlistamassa kesäkauden päättymistä kummieni kesäpaikassa. Rakastan juhlia, enkä ole varmaan koskaan ollut juhlissa, joissa en olisi viihtynyt, mutta nämä kummieni juhlat ovat ihan omaa luokkaansa. Ajattelinkin vähän jakaa ajatuksiani onnistuneiden juhlien reseptistä.

Ensimmäinen juhlien aines on kutsu. Perustietojen (mitä juhlitaan, milloin ja missä) lisäksi pidän tärkeänä tietoa tarjoilusta ja siitä miten pukeutua. Pukeutumisen suhteen lempijuhliani ovat naamiaiset ja teemajuhlat, mutta olennaisinta on se, että vieraat osaavat pukeutua asianmukaisesti. Nyt kyseessä oli pääosin ulkoilmajuhlat, joten lämmintä päälle ja sadevarusteet mukaan.

Tarjoiluja ei tarvitse luetella tarkalleen, mutta jotakin vinkkiä siitä, onko kyseessä kakkukahvit vai ruokapidot, olisi hyvä saada, jotta tietää, kannattaako syödä ennen juhlia vai ei. Kummieni juhlia ennen ei tosiaankaan tarvitse tankata. Nytkin ensin söimme ruokaa, sitten lettuja ja lopuksi vielä kahvia ja kakkua. Nam nam! Tärkeintä tarjoiluissa on se, että ruokaa ja juomaa on riittävästi. Ei tarvitse olla "seitsemää sorttia", (parempikin jos ei ole liikaa vaihtoehtoja, koska en kuitenkaan pysty olemaan maistamatta kaikkea), mutta on kurjaa, jos joku jää ilman jotakin herkkua. Jos tarjottavia jää, voi pitää rääppiäiset ja saa vähän niinkuin kahdet juhlat.



Syömisen lisäksi juhlissa ainakin jutellaan. Aikuiselle hyvä ruoka, juoma ja keskustelut riittävät, mutta lapsille on hyvä olla muutakin tekemistä. Vaikkapa tanssia tai tilaa ja välineitä leikkimiseen. Kummieni juhlissa lapset ovat erityisesti huomioitu, niin tälläkin kerralla. Pihalle oli ilmestynyt entisistä sähkötolpista tehty valtava keinu. Ylätolppa oli niin korkealla kuin sen vain kaivurilla oli pystynyt nostamaan. Aika korkealle näemmä pystyi. Idea oli kuulemma tullut, kun kummisetäni lapsenlapsi oli puhunut lastenkeinusta. Tässä keinussa ei ole yläikärajaa tai kokorajaa. Että vinkkinä kaikille teille, joilla on ylimääräistä tilaa pihalla ja sähkötolppia käyttämättä. Ei kun keinua rakentamaan. :)



Nämä juhlat kruunasi vielä ilotulitus eli ohjelmaa riitti. Hienosta ohjelmasta ja hyvästä ruuasta huolimatta sanoisin, että näissä juhlissa siltikin parasta oli tunnelma. Hyvä tunnelma tulee tietysti järjestelyistä ja isäntäväen asenteesta, mutta kyllä tunnelma on vieraiden vastuulla, vieraathan juhlan tekevät. Hyvä juhlavieras ei kyyhötä itsekseen tai vain oman seuralaisensa kanssa, vaan juttelee muillekin ja osallistuu juhlaan. Lähtiessä hyvästellään muut vieraat ja kiitetään isäntäväkeä. Kiitos, kummitäti ja kummisetä!

Juhlakansa kokoontuu ilotulitusta katsomaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti