Tasapainoa hakemassa

2/3 lapsista on sen verran sairaana, että tämä päivä on paras pysytellä sisällä. Sen verran terveitä ovat kuitenkin, että tekemistä on keksittävä, ettei mene tappeluksi. Minä Itse -esittelytuotteiden kassista kaivoin meille tasapainolaudan ja sen parissa aamupäivä meni kivasti. Vähän meinasivat lapset tapella vuoroista, mutta homma pysyi ihme kyllä hallinnassa.

 

Minäkin pääsin muutaman kerran kokeilemaan ja sain tosiaan huomata, että keskivartalon hallinta ja sen myötä tasapaino ovat raskauden jäljiltä ihan hukassa. Raskauden aikana ei tullut liikuttua entiseen tapaan ja keisarinleikkauksen jälkeen liikunta loppui kokonaan viikoiksi. Vähän ennen jälkitarkastusta aloin taas varovasti liikkua. Nyt liikunta on taas mukana kuvioissa lähes entiseen malliin. Vaikka viime yön kaltaisen valvomisen jälkeen tekisi vain mieli vain lojua sohvalla ja herkutella, parempi on kuitenkin puuhailla edes vähän jotakin, niin olokin kohenee. Mitään kovaa treeniä ei tälle päivälle voi kuvitellakaan, sillä väsymys on sitä luokkaa, että loukkaantumisen riski on ihan oikea. Mutta vähän jotain pientä lasten kanssa ja vaikka kevyt lyhyt lenkki illalla, kun mies tulee kotiin. Tasapainolauta oli minullekin siis erittäin sopiva puuha tänään. Ehkä se keskivartalon hallinta sieltä vielä löytyy. Tasapainotaidolle olisi kyllä tarvetta näillä liukkailla keleillä.

 

Teippasin laudan reunaan pienen merkin lähtö/maaliviivaksi, jotta meidän oli helpompi seurata tuloksia eli montako kierrosta palloa onnistui pyörittämään. Tulipahan harjoiteltua laskemistakin yhteen ääneen. 2-vuotiaan Artzan ennätys oli 2 täyttä kierrosta ja 4-vuotiaan Empan taas neljä. Minä sain parhaimmaksi tulokseksi 14 kierrosta, joten petrattavaa on jonkinverran, jos aion saada ikäni verran kierroksia. Ei muuta kuin harjoittelemaan.

Torni

Kaivoin Timolle esiin vaalenapunaisen tornin. Kaksi pienintä palikkaa olikin laitettu niin hyvään talteen, että niitä ei nyt näkynyt, mutta hyvin sujui vähemmälläkin. Tosin se pienin palikka olisi kiva olla mukana. Paitsi siksi, että on niin jännittävän pieni (1 cm kanttiinsa), niin se on myös hyvä hienomotoriikan harjoittelussa.

Montessorimateriaaleissa on tavoitteena, että lapsi itse huomaa, jos on tehnyt virheen ja voi itse korjata sen. Tässä on nyt selvästi mennyt väärä pala johonkin väliin :)

Korjauksen jälkeen valmis torni! (Tai siis oikeasti kaksi palaa liian pieni.)

Tornin kokoaminen innosti enemmän kuin tavalliset palikkaleikit. Syytähän en varmasti tiedä, mutta arvelin sen johtuvan siitä, että tässä saatiin jotain valmiiksi asti. Minut haettiin aina katsomaan valmista tornia. Ensimmäisellä kerralla palikat saivat kovan kohtelun, kun torni kaadettiin (kuten tornit yleensä leikeissä kaadetaan), kun en ehtinyt sanoa, että näitä palikoita kohdellaan hyvin. Jatkossa Timo purki tornin todella huolellisesti ja asetteli palikat varovasti lattialle.

Olen tosi tyytyväinen, kun torni kiinnosti enemmän kuin etukäteen arvelin. Tämän avulla ehdin vielä kuoria perunat ainakin pariin keittoon!

ARVONTA ja laskusauvoista

Saimme Montessori Print Shopista tutustumista varten Sovelluksia laskusauvoille. Nämä sovellukset on varsinaisesti tarkoitettu isoille laskusauvoille ja punaisille sauvoille, mutta me tehtiin näitä pienillä laskusauvoilla. Pienissä laskusauvoissa on kaksi settiä sauvoja 1-10 sekä numerolaatat.

Tässä pari asettelumallia.
Aina suosiossa oleva spiraali.

Sovelluksissa on malleja sekä tasossa, että kolmiulotteisina. Tämän kokosin itse :)

Annoin molemmille pojille sauvat 1-5. Timo etsi suurinta tai pienintä.

Eero teki meidän perheen. Isä, äiti, Eero, Timo ja Topi-koira.

Eerolle ja Timolle Eero laittoi vielä urheilukilpailusarjat. Kesällä Eero kävi kilpailemassa sarjassa P7, Timon sarja on yksi-vuotiaat.

Eero piti kovasti laskusauvoilla puuhailusta, varmaan kaivetaan ne esiin tänään vielä uudestaan.

Montessori Print Shop on luvannut lahjoittaa Sovelluksia laskusauvoille  -tehtävät yhdelle onnekkaalle. Lisäksi meiltä tulee mukaan pienet laskusauvat! Tästä paketista riittää iloa pitkään! Voit osallistua arvontaan kommentoimalla tämä postausta viimeistään 16 joulukuuta.

Ei aina tarvita ohjetta (mutta joskus se olisi hyvä olla)

Yleensä ennen uuden Montessori-välineen esittelemistä selvitän itselleni, kuinka väline tulisi esitellä lapselle. Netistä löytyy hyvin englanninkielisiä ohjeita ja videoita. Joitakin ruotskinkielisiäkin olen löytänyt, en vain tiedä useimpien materiaalien nimiä ruotsiksi, suorat käännökset kun eivät onnistu. Esimerkiksi nämä värilliset lieriöt ovat englanniksi knobless cylinders ja ruotsiksi färgcylindrarna. Kokeilkaapa hakea näillä kolmella erikielisellä hakusanalla Googlesta. Eipä löydy suomeksi aiheesta kuin meidän tuotesivu.

 

Mutta värilliset lieriöt tulivat meillä käyttöön ilman ohjetta. Oli vähän tilanne päällä ja pikkukiukuttelu uhkasi muuttua raivariksi. Interventiona sai toimia värilliset lieriöt. Nämä olisi tarkoitus esitellä tietyssä järjestyksessä, mutta Emppa sai nyt valita, missä järjestyksessä laatikot avataan.

 

 

 

Lieriöistä tehtiin muureja ja torneja lisäämällä rakennelmaan aina jäljelläolevista paksuin tai korkein. Muureista totesimme, että punaisista tuli tasainen moottoritie, kun taas vihreä, keltainen ja sininen muuri olivat portaita.Torneja emme huomanneet vertailla, mutta ihmetellään niiden mahdollisia korkeuseroja sitten seuraavalla kerralla.a. Porras-muureista oli helppo tarkistaa, ovatko lieriöt oikeassa järjestyksessä. Sormi hyppii rappusia pitkin aina ylös-ylös-ylös tai alas-alas-alas, eikä koskaan alas-ylös.

 

 

Seuraavaksi teimme monivärisiä muureja. Kun laittoi keltaiset ja vihreät portaat päällekkäin, saikin aikaiseksi tasaisin moottoritien. Tai ensimmäisessä versiossa oli vähän kuoppia ja mäkiä, mutta Emppa korjasi asian.

 

Seuraavalle kerralle olin hankkinut Montessori Print Shopista lisätehtäviä. Tilasin tämän setin, jossa on 28 mallia värillisille lieriöille. Hinta (alle 5 taalaa) on mielestäni ihan kohtuullinen. Ilmaisia kun ei netistä juurikaan löydy ja itse tekemiseen menisi aika paljon aikaa. Maksettuani ostokset sähköpostiin tuli samantien latauslinkki. PDF-tiedosto auki ja printteri käyttöön, siinä se. Ainakin meidän värilliset lieriöt sopivat pohjille suoraan ilman mitään sovitteluja. Siihenkin oli ohjeet, mutta en siis tarvinnut niitä. Sivuilta olisi löytynyt ohjeet myös siihen, miten nämä kannattaisi esitellä, mutta en viitsinyt perehtyä aiheeseen, koska ilman ohjeita meni viimeksikin niin hienosti.

 

Nytkin homma alkoi lupaavasti. Emppa otti lieriöitä innokkaasti pois laatikosta, teki oma-aloitteisesti torneja ja muureja ja tarkisti, menikö oikein. Virheiden tekeminen näytti olevan osa huvia. "Katsos nyt äiti, onko oikein. Ylös-ylös-ylös-hups alas-ylös. Pitää varmaan korjata" oli aika usein toistuva kommentti.

 

 

Mutta asettelu hienoihin tulosteisiin ei kiinnostanut. Ei sitten yhtään. Tein sitten itse asetelmia papereille kahdella värillä samalla kun Emppa teki kahdella muulla omiaan. Tykkäsin kyllä kovasti. Emppa ei ilmeisesti halunnut tehdä valmiin mallin ja ohjeen mukaan, hyvinhän se sujui ilmankin.  Lopulta lahjoin Empan kokeilemaan yhtä mallia lupaamalla, että tehdään sitten yhdessä kaksivärinen torni. Ei tarttunut innostus mallin tekemiseen, joten luovutin ja teimme sen tornin. Emppa teki alun ja minä Kansasin huipun, kun Empan pituus ei enää riittänyt. Kivaa oli sekin, mutta seuraavaa kertaa varten etsin kyllä ohjeen, että miten Empan saisi tekemään ohjeiden ja mallin mukaan. Ne kun on niin hienoja.

 

 

 

Tummaa suklaata vaaleanpunaisella kuorrutuksella

Kahden poikalapsen perheessä ei paljon vaaleanpunaista näy. Meillä on naapurin tytöltä saatu vaaleanpunainen leikkihella ja Montessori-väline vaaleanpunainen torni. Molemmat ovat olleet kovassa käytössä.

Näin joskus jossain tosi hienoja kuvia, joissa vaaleanpunaisesta tornista ja ruskeista portaista oli tehty rakennelmia. Puhuin aiheesta Sanille, joka kehotti googlaamaan "pink tower extensions". Tein työtä käskettyä ja wau mitä löytyi. Pakko oli saada ruskeat portaat. Ruskeat portaat ovat ihan syötävän hyvän näköinen Montessori-väline. Ruskea on sellaista tumman suklaan väristä, että tekisi mieli haukata. Jos sekä tornin että portaiden ostaminen kerralla tuntuu liian suurelta investoinnilta, kannattaa muistaa, että vuokratakin voi. Kaikenlisäksi syyskuussa vuokranneista joku voittaa vuokraamansa Minä Itse -tuotteen omaksi.

Artzan nukkuessa päiväuniaan vietin Empan kanssa laatuaikaa rakennellen. Yhdessä haimme iPadilla malleja ja valitsimme parhaat. Sitten vaan toimeksi. Tällaisia tuli.

Ensin vähän lämmiteltiin ja tutustuttiin rakennusmateriaaliin: "Pupun portaat"

"Toiset pupun portaat"

Rakentaminen ei ollut liian vaikeaa. Kuvasta katsottiin mallia ja edettiin järjestyksessä: aina haetaan jäljelläolevista suurin (ja painavin).

"Äiti-kuningattaren ja Emppa-ritarin linna" Tämän jälkeen piti googlettaa, mikä on ritari.

Viimeinen palikka paikalleen. Empan mielestä tämä rakennelma näytti katsomolta.

Yleisö paikoillaan "katsomossa"

Jääkiekko-ottelu alkaa.

Empan oma malli.

Vielä monta rakennelmaa jäi tekemättä ja varmasti tehdään näitäkin uudestaan. Empan mielestä oli kivaa, mutta seuraavalla kerralla kuulemma voitaisiin ottaa Artzakin mukaan. Ei kai Emppa sitten kaivannutkaan aikaa äidin kanssa kahdestaan.

Lieriöpalkit

Lieriöpalkit ovat tällä hetkellä molempien poikien suosiossa. Sarjaan kuulu neljä palkkia, joissa jokaisessa on viisi ympyrälieriötä. Lieriöiden koot muuttuvat suurimmasta pienimpään eri tavoin eri palkeissa.
1. Säde ja korkeus suoraan verrannolliset
2. Säde vakio, korkeus muuttuu
3. Korkeus vakio, säde muuttuu
4. Säde ja korkeus kääntäen verrannolliset

Eerolle tehtävä on helpompi, joten ottaa kerrallaan kaikki palkit peliin.

Timolle on yhdessäkin palkissa ihan riittävästi hommaa (mutta samaa on tehtävä kuin isoveli). Valitsen Timolle mieluiten palkin, jossa säde ja korkeus ovat suoraan verrannolliset, koska siinä kokoerot ovat selvimmät.

Vihreää

Eeron lempiväri on vihreä. Lenkillä tuli sitten kysymyksiä:
- Mitä kaikkia vihreitä on?
- Ööö....öö?
- Mitä muita kuin vaalean- ja tumman vihreä?
Yritin tähän sitten jotain sanoa, että tosi paljon erilaisia vihreitä. Kotona otin esiin vihreät värilevyt ja Eero laittoi ne tummasta vaaleaan. Kuva ei ole ihan parhaasta päästä, pikkuveljeä harmitti melkoisesti.

Aikaisemmin (noin vuori sitten) on käytetty värilevyistä vain yksiä pareja / väri. Eli otin joka väristä tumman ja vaalean, ja Eero etsi parit. Tumma-vaalea parit olivat silloin kiinostavia, eikä olisi ollut puhettakaan, että koko seitsemän palan settiä olisi jaksettu laittaa järjestykseen.

Aistit, kuulo

Meillä käydään läpi aisteja. Aloitettiin kuuloaistista.

Kova ääni. Ääni saatiin palohälyttimestä. Kuulosuojaimet ovat pojista aina tosi hieno juttu.

Hiljainen ääni. Pudoteltiin riisiä. Lattialle putoaminen kuului, pehmeälle matolle ei. Timolle oli ohjelmaa riisin keräämisessä. Koira yritti etsiä ja syödä riisiä samalla. Eero keksi myös, että ääni kuuluu, jos riisin heittää pianoon...

Ääniparit. Äänipareissa on kuusi paria ääniä. Meillä oli käytössä vain kolme aika erilaista paria.

Kaikille löytyi parit. Lopuksi tarkastettiin pohjasta menikö oikein, eli oliko parien pohjissa samat numerot.

Lintubongausta

Me ruokimme lintuja vasta nyt keväällä, koska koko talvea emme jaksaisi. Lintujen touhuja on kiva seurailla. Ruokintapaikallamme on käynyt ainakin talitiainen ja pihalla juoksentelee fasaani. Lintujen tarkkailun kohokohta oli, kun katselimme ikkunasta, kun fasaani kakkasi keskelle pihaa.

Talitiainen likaisen ikkunan läpi kuvattuna.

Takapihalla liikkuvan fasaanin tarkkailua.

Lintupalapelillä opettelimme linnun osat ja palojen avulla piirsin värityskuvan.

Etsimme lintukirjasta talitiaisen ja kuva väritettiin.

Laitettiin lintupalapelin palat pussiin. Vuorotellen sanottiin joku osa ja toisen piti tunnustelemalla löytää se. Meillä oli pussina tyynyliina, mutta se ei ollut kovin hyvä, oli liian iso.

Riisiä

Lauantai-ilta, isä kipeänä, pojat riehuvat. Pitäisi keksiä jotakin, jonka parissa molemmat pojat viihtyvät.
Riisillä leikkiminen on kivaa ja siivousta helpottamaan pumpattiin uima-allas.

Pojat ja riisit uima-altaaseen.

Mukaan kippoja, kauhoja ja pulloja. Pojat viihtyivät loistavasti ja kivaa oli.

Lopuksi: (valitse oikea vaihtoehto)
a) Pojat leikkivät kiltisti, äiti ehti paistaa rieskoja iltapalaksi, voitettiin lotossa.
b) Tilanne riistäytyi käsistä, riisiä heiteltiin ympäri keittiötä, ..., äiti siivosi.

Siniset kolmiot

Rakenneltiin sinisillä kolmioilla. Sinisiin kolmioihin kuuluu 12 kpl suorakulmaisia kolmioita, joiden muut kulmat ovat 30 ja 60 astetta. Ne ovat siis niitä matematiikan muistikolmioita.

Me ihan vain rakentelimme kolmioilla kivoja kuvioita.

Itse innostuin vähän enemmänkin:

Hajuparit

Kuvattiin tavaroita kauppaa varten ja kuormasta Eero löysi kiinnostavat purkit. Hajupareihin kuuluu kaksi kuuden purkin sarjaa, toisissa on vihreät ja toisissa punaiset kannet. Tarkoitus on löytää saman hajuiset parit. Pojan jo kärsimättömänä odotellessa laitoin kuntoon vain neljä paria. Hajuina meillä oli laventeli (laventeliöljyä pumpulituppoon), kaneli, kahvi ja kaardemumma.

Juteltiin vielä eri hajuista ja mihin näitä aineita käytetään. Viimeisen hajun innoittamana siirryimme pullanleivontaan :)